30 Jan 2017

VIEROITUKSESSA

Ihana, kamala, addiktoiva, stalkkauksen lähde, itsetuntoa huonontava sekä parantava, pelottava sekä aikaakuluttava helvetillinen sosiaalinen media, joka vie puolet päivästä sitä selaillessa. Ensimmäinen askel parantumiseen on itselleen addiktion myöntäminen. Mä myönnän, että musta on tullut ihan mahdoton puhelimen räpeltäjä. Ja mitä siellä loppujen lopuksi on: EI MITÄÄN.
Psst: Kenen puhelimen näyttö näyttää ikinä näin tyhjältä?

vierotus4
Ensimmäisen oman iPhonen sain vasta viime helmikuussa 2016, kun unohdin mun rakkaan täysnäppäimistö Nokian lentokoneeseen, enkä löytänyt mistään sellaista enää edes käytettynä. En ajatellut sen olevan kova muutos elämään, mutta oikeestaan puhelin liimattuna käteen all day every day se todellisuus nykyään vaan on. Joulukuussa vieroituksen merkeissä poistin kokonaan kaikista sovelluksista ilmoitukset. Puhelimeen rupesi tulemaan mitä älyttömämpiä “Kaverisi Ida julkaisi pitkästä aikaa uuden kuvan” ja jokainen some hälytti viesteistä, kuvista ja päivityksistä ihan kokoajan. Koulussa on tosi vaikea keskittyä, koska kun viesti tulee, on tosi vaikeaa antaa sen vain olla ja jättää katsomatta. Kavereiden kanssa puhelimen on pakko olla aina läsnä, vaikka keneen sun siinä tilanteessa on oltava yhteydessä? Ilmoituksien poistaminen osoittautui suhteelliseksi mielenrauhan palauttajaksi, kun ei ole tarvinnut avata jotakin sovellusta joka toinen minuutti. Suosittelen tätä ihan kaikille.

Lähinnä kaikki sovellukset on tällä hetkellä käsitetty sosiaalisena mediana, mutta tammikuuksi päätin poistaa puhelimesta mulle ne kolme pahinta eli Facebookin, Instagramin ja Snapchatin. Edelleen selailen kuitenkin BuzzFeediä ja Pinterestiä, mutta lähinnä inspiraation ja “uutisten” merkeissä. Kai nää on mulle tapa vieroittautua kun tupakoitsijalle nikotiinipurkka?

vierotus1
Heti samalla sekunnilla kun poistin puhelimesta sovellukset tuli tosi tyhjä olo “Mitä siellä tapahtuu?” “Laittaakohan kukaan mulle viestiä?”. Instagramissa en voi kyttäillä tuttujen ja puolituttujen elämää, kuka on uiskentelemassa Thaimaan turkooseissa vesissä ja kuka heittää Boomerang artsy videoita kehiin. Kim Kardashian on kuullemma palannut someen just sillon kun mä poistin sen. Kaverit puhuu välillä, että kuka on julkaissut minkäkin kuvan ja vähän saan purra hammasta, etten pyydä näyttämään mulle. Ja mitä mä teen kun jotain hauskaa tapahtuu, pidän omana tietonani?

Luulin, että tää lakko olis paljon pahempi näin alkuun. Mä sallin itelleni muutaman porsaanreiän, joten ei tää täys some tyhjyys oo missään nimessä ollut. Koneella käyn välillä vilkaisemassa Facebookin viestit, selaamatta seinää kylläkin, enkä Instagramiin ole vielä koneen kautta kajonnut. Täydellinen amish elämä ilman somea ja teknologiaa tuskin tänä päivänä enää onnistuu, mutta sen kuluttamisen vähentämisestä on tuskin kenellekään haittaa.

vierotus3
Sosiaalisesta mediasta on tullut yhtä paha addiktio, kuten vaikka pelaamisesta. Sitä ei vaan tiedetä kuinka pahasti se tulee vaikuttamaan ihmissuhteisiin, työntekoon ja sosiaaliseen käyttäytymiseen tulevaisuudessa ja kaikista tärkeimpään, mielenterveyteen. Oon ite tosi onnellinen, että mun lapsuus ja teini-ikä oli täysin some vapaa, koska sitä ei ollut edes kunnolla olemassa tai saatavilla silloin. Näin aikuisempana oma addiktio on helppo itse tiedostaa, koska tietää paremmasta ajasta, jolloin oikeesti keskityttiin siihen mitä tehtiin ja niihin ihmisiin kenen kanssa oltiin, eikä ollut tarvetta olla kokoajan tavoitettavissa muuhun maailmaan. Mutta mitäs ne ketkä kasvaa lapsesta asti puhelin nenän edessä? Mitenhän niille käy?

vierotus2
Tammikuun jälkeen mulla on varmaan suhteellisen ahdistunut olo ladata uusiksi sovellukset sillä tiedän jo nyt, että tulen selaamaan jokaisen parhaan kaverin Instagramin läpi, Snapchat räjähtää avatessa kuukauden takaisia snäppejä ja Facebook on sitä samaa sontaa mitä aina. Uskon, että tällä vieroituksella voin kuitenkin vähentää huomattavasti omaa puhelimen näpyttelyä ja keskittyä ympärillä tapahtuviin asioihin.

Hyvät keskustelut, kunnon yöunet, inspiroitumiset, nopeat aamut, ihmissuhteet, omat mielipiteet, luominen ja uudet taidot tapahtuvat, kun puhelin on kiinni ja poissa näkyviltä.

Tuuli

28 Jan 2017

KÖPIKSEN PARHAAT 2ND HAND -LIIKKEET

2ndhand112ndhand92ndhand82ndhand12ndhand22ndhand102ndhand52ndhand3

PRAG ◆ Nørrebrogade 45, 2200 Nørrebro
Golden Age  Nørrebrogade 5, 2200 Nørrebro
McVintage  Nørrebrogade 7, 2200 Nørrebro
Wasteland  Studiestræde 19, 1455 København K
Episode  Larsbjørnsstræde 8, 1454 København K

Tästä muutama osoite mun lemppari second hand liikkeisiin, joissa tulee käytyä usein täällä Kööpenhaminassa. Kaikissa kaupoissa on aikalailla saman tyylisiä vaatteita myynnissä, mutta Nørrebrossa sijaitsevat on vähän halvempia kun keskustan Wasteland ja Episode.

Lisäksi täällä on viikonloppuisin hyviä itsemyyntikirppiksiä joissa kannattaa käydä. Kaikki tulevat kirppikset löytyy kätevästi tältä saitilta.  Näistä tapahtumista saa usein ihan muutamalla eurolla esim. Filippa K, COS ja Samsøe & Samsøe vaatteita. Yleensä näitä järjestetään keskustan ulkopuolella lauantaisin ja sunnuntaisin sekä sisäänpääsy on n. 10-20 kruunua. Käteistä mukaan!

- Tuuli

26 Jan 2017

SUUNNAN MUUTOS

imageimageimageimageimageimageimageimageimage
Lomalla ollaan lusittu nyt viikonajan. Tuntuu paljon pidemmältä kun on tapahtunut kaikennäköstä! Alkuperäisen suunnitelman mukaan oltiin menossa Malesiaan kiertämään muutamat kohteet, mutta suunta vaihtui parissa päivässä ja lennettiin lauantaina Thaimaaseen. Tällä hetkellä Malesiassa pitäisi olla kuivakausi, mutta pari päivää Langkawilla osottautui auringon odotteluksi, joten otettiin ja lähdettiin, ettei koko loma kulu parempia ilmoja odotellessa.

Ensimmäistä kertaa saatiin toimivaa wi-fi ja varailtiin seuraavat lennot ja majoitukset Bangkokista sekä Kuala Lumpurista, josta lennellään takaisin koti Köpikseen ensviikon puolella. Täällä ollaan pikkuisemmalla saarella, hiljaisessa kohdassa, jossa meillä on ihana bungalow ja hiljaiset rannat. Parasta lueskella kirjaa ja uiskennella aaltojen seassa. Nyt takaisin wi-fittömään elämään.

Tuuli

24 Jan 2017

NOPEA AAMIAISHERKKU

Nena - 99 Luftballons
SWISS_pieniSWISS_2_pieni
Tavallisesti ja tylsästi syön joka aamu puuron erilaisilla lisukkeilla, aina sen mukaan mitä milloinkin kaapista löytyy. Sekaan heitän yleensä erilaisia marjoja, banaania, raejuustoa, pellavan siemeniä tai pähkinöitä. Näillä herkullisilla lisukkeilla pystyy muokkaamaan puuron makua ja tällöin jokapäiväinen puuron mussuttaminen ei ala kyllästyttämään. Joka aamuisen puuron syy on yksinkertaisesti nopeus, sillä mä oon tyyppi kenellä soi aamuisin 5 herätystä, jonka jälkeen duuniin painetaan aamusta toiseen tuli perseen alla.

SWISS_1_pieniSWISS_3_pieni
Viikonloppuisin ja lomalla tykkään hifistellä aamiaisilla ja hitaat aamut on parasta mitä tiedän. Sveitsin reissulla duunasin aamupalaksi joka päivä erilaisia jogurtti-hedelmä settejä ja tässä ohje yksinkertaisen, mutta ihan törkeen hyvän setin tekemiseen.

Kulhon täyttämisen voi aloittaa:
 turvotetuilla chia siemenillä, 
maustamattomalla jogurtilla,
ripauksella vadelmahilloa ja granolaa.

Kerroksittain täytetyn setin päälle:
mustikoita, puolikas banaani, 
omenaa, mangoa ja pähkinöitä.

Sveitsissä hintataso on kurssista johtuen tällä hetkellä aikalailla Suomen/Helsingin tasolla. Pienillä miksauksilla tällaisia aamiaisia syötiin viikon verran ja hintaa tuli kokonaisuudessaan 15-20 euron luokkaa. Eli tästä hyvä vinkki halpaan, nopeaan ja hyvään aamiaisherkkuun.

Ida

19 Jan 2017

SALITYYPIT

Musta Barbaari - Salil eka salil vika

Mä oon nyt vajaan vuoden verran omistanut salikortin ja käynytkin omaksi yllätykseksi säännöllisen-epäsäännöllisesti kaverin kanssa salilla. Lähinnä pitämässä peruskuntoa yllä ja hakenut mielen virkistystä syksyn sekä talven pimeyteen. Kesän mittaisia ja muita lomapakotteisia taukoja ei meillä päin lasketa. Yksin mua ei pidempiaikasesti sais salilla käymään, mutta kaverin painostuksella puolin ja toisin lähteminen on aina huomattavasti helpompaa.

32270596661_1441bf14c6_o
Ja ennenkuin lopetat lukemista, niin tässä postauksessa ei ollut tarkoitus hehkuttaa mun bikinifitness uraa, vaan lähinnä erilaisissa härveleissä tempoessa sitä kiinnittää hauskoihin juttuihin huomiota. Mun huomion on kiinnittänyt tällä kertaa erilaiset salityypit. Mitenkään ketään väheksymättä tai nostamatta toisen yläpuolelle, näitä salityyppejä voisin kategorisoida esimerkiksi seuraavalla tapaa:

Tiedättehän ne tyypit..

Vakkarit
Tyypit on salilla joka kerta kun menet sinne. Oli se sitten tiistai ilta, torstai keskipäivä tai sunnuntai aamu (never happened to me), siellä on aina tietyt samat ihmiset treenamassa. Ne on siellä kun sä saavut paikalle lämmittelemään, mutta ehkä vielä jännempää on se, että ne painaa menemään vielä sun poistuessa paikalta kaikkensa antaneena. Välillä pistää miettimään, onko nää salin asukit kodittomia vai kenties jäänyt puserostaan kiinni johonkin kuntosali vekottimeen.

Tosimiehet
A.k.a oman elämänsä Bull Mentulat. Elopainoa on saattanut iän myötä kertyä, mutta niin on myös lihasmassaa. Apukeino pillerein tai ilman. Sehän nyt on selvää, että painoa on oltava jokaisella salikäynnillä vähintään tuplat, eikä sillä tekniikalla nyt niin väliä ole. Välillä sattuu silmiin ja koko kroppaan kun jengi vääntää selkä vääränä, liian isot painot tangossa.

Tavikset
Se salin perusmassa. Tavoitteena yleensä iän ja ruokatottumusten myötä kertyneiden kilojen karistus sekä peruskunnon ylläpito. Yleensä sillä sali gearilla ei ole niin väliä ja riittää, kunhan perus varusteet on kunnossa. Kengät, housut, juomapullo ja vanha kulahtanut tai poikaystävältä pöllitty over size teeppari. Yritetään sulautua massaan ja tehdään parista-neljään perus kattavaa treeniä viikossa. Ei keskitytä olkapäiden tai syvempien vatsalihasten yläkolmansien kasvattamiseen, vaan tavoitteena on lähinnä läpi elämän tehtävä perus harjoittelu.

32013552740_3025f2c6bb_o
New year new me
Nää on ne maanantain ruuhka-aika tyypit. Vähän on huono omatunto viikonlopun jäljiltä ja tuli sitten itselle luvattua ihan mahdottomia uudenvuoden lupauksiakin. Kai sinne salille on vaan pakko lähteä ja tottakai kaikki aina samaan aikaan. Puhelin kourassa, laitteesta toiseen ilman selkeää päämäärää, miksiköhän tänne edes raahauduin. Noh tsekataampa feisbuuk ja insta, laitetaan ehkä kaverille snäppiä: New year new me, tästä se taas lähtee. Sitten tyypit vaan katoaa kuin pieru saharaan heti tammikuun vaihteessa.

Näyttäytyjät
Yleensä varusteiden hinta, näyttävyys ja ulkonäkö on tärkeämpää kuin itse suoritus. Salille tullaan yksin, kaksin tai kymmenen hengen porukassa. Yksi tekee ja muut juoruavat laitteen ympärillä viikonlopun tapahtumista ja katkenneista tekokynsistä. Hikipisaraakaan ei voi valuttaa, ettei huolella tehty meikki sekä kampaus kärsi ja salilta voidaankin suoraan lähteä esim. Hernesaaren keskiviikko klubille. Tulipahan käytyä.

Ammattilaiset
Body building ja Bikini fitness. Tätä ryhmää voisin kutsua salikansan ammattiryhmäksi. Tekniikka, varustus ja kroppa on täydessä tikissä. Salilla osataan käyttäytyä ja viereen varataan vain yhdet painot kerralla. Yleensä yhdessä laitteessa tehdään ainakin 15 sarjaa, joten oman salikäynnin aikana on turha odotella laitteen vapautumista. Painoja on joka härvelissä vähintään kolme kertaa enemmän omaan painoon nähden. Yleensä treenataan kaverin kanssa tai yksin, mutta musiikit on jokaisella korvissa, eikä koko treenin aikana hiiskuta sanaakaan. Ainoastaan ne kaukaisuudesta kuuluvat painojen tiputukset ja synnyttävän naisen huhkimiset ovat merkki ammattilaisista.

32013553180_ccdf49be20_o
Itse taidan kuulua tohon tavis ryhmään, en niin välitä sali gearista ja muutenkin mulle on tärkeempää huomaamattomuus ja yhdellä kertaa mahdollisimman tehokas treeni kuin tavoitteellisuus. Kaikella rakkaudella jokainen tosimiehes, ammattilainen ja näyttäytyjä mahtuu saman katon alle treenaamaan. Ja erilaisuushan on rikkaus vai mitä?

IMG_7799
Tuleeko teillä mieleen vielä ihmisryhmiä joihin ootte salilla törmännyt? Mihin kategoriaan te itsenne määrittelisitte? Tätä voi käydä pohtimassa kommentiboksiin tai sitten viimeistään seuraavalla salikerralla itsekseen.

Mä ja mun salifrendi toivotetaan inspiroivien kuvien kautta kaikille hauskoja treenejä!
Ida

16 Jan 2017

10 x MIKSI EI OLE VIELÄ AIKUINEN OLO

PÄÄ KII - Nyt skipataan kahvit 

Sovituskopissa viime viikolla kokeiltua vaaleita leveitä farkkuja huppari päällä tuli olo, että näytän Eminemiltä. Kaveri heitti, että "tulee mieleen 10 vuotias poika susta" ja katsoessa peiliin tottahan se oli. Mulla oli päällä jalkapallo paita, liian isot housut laitettuna kengännauhalla kiinni ja pipo päässä hiukset sotkussa. Kun päätin yläasteella et rupeen käyttämään reppua, sain kuittia siitä eräänkin kerran, että näytän pieneltä pojalta. Reppu on edelleen selässä ja taidan mä edelleen näyttää yli kasvaneelta lapselta poikien vaatteissa. Ehkä tää on se mun juttu?

Lauantai päivällä kun pesin pyykkiä ja siivoilin niin tuli mieleen, että ei kyllä vieläkään ole mitenkään olo että olis vastuussa kauheasti mistään tai että nyt täytyis olla jotenkin aikuinen. Tuleeko kellekään muulle fiiliksiä, että käyttäytyy itse välillä edelleen kuin 10 vuotias? Alla kymmenen syytä miks ei ole vielä aikuinen olo:

kam3kam1kam2
-Liimailen kirosanoilla varustettuja piirrustuksia seinälle.
-Käytän housuja, joista roikkuu lankoja ja ne on leikattu päin helvettiä epätasaisesti paperisaksilla.
-Ostin ensimmäistä kertaa viime viikolla elämässäni pyykinpesuainetta ja soitin Idalle kaupasta, että mitä niistä pitää käyttää. Liikaa vaihtoehtoja. 
-Pistän oman unirytmini joka viikonloppu sekaisin, että valvon neljään asti ja nukun seuraavana päivänä lounasajalle. Siis ilman, että olisin edes ulkona hillumassa pilkkuun asti. 
-Käytän paitaa missä on jalkapallon kuva.
-Nirsoilen edelleen monista suht perus ruoka-aineista kuten tomaatti, suolakurkku ja oliivit.
-Rokotusten, hammaslääkärien ynnä muiden hoitaminen tuntuu ihan mahdottoman ylipääsemättömältä. 
-Pelaan Candy Crush peliä niin, että kun elämät loppuu, vaihdan kellon aikaa että tulis lisää elämiä. 
-En harjaa hiuksia turhan usein. 
-Käytän edelleen samaa kengännauhaa vyönä kun yläasteella. Eikä aikomustakaan ostaa vyötä.

Will the real slim shady please stand up,
Tuuli

13 Jan 2017

MEHUA JA OPISKELUA

shan2shan4shan6shan3shan1
Muutamat harmaan kalseat päivät Köpiksessä ja se on hellurei vaan miserable kylmyys sekä sumutinpullo sade. Tällä viikolla oli mun semesteri kokeet joihin oon valmistautunut avaamalla ohjeistuksen ja opettajien vinkit onnistumiseen, joten puoliksi tehty käytännössä. Ansaittu loma tulossa... Noot. Koulu on aina ollu vähän semmonen homma mulle, että pärjään sielä, mutta en turhaan lähde ylittämään itseäni. Se on kuitenkin vain koulua. Lukio meni vähän jopa vahingossa läpi kun opettajatkin ihmetteli onko ylioppilastodistus ja päättötodistus saman henkilön tekosia. Siinä määrin, että mun ylioppilastodistus oli siis monta kertaa parempi.

Köpiksessä tykkään siitä, että meidän kokeet on projekteja jotka esitellään, joissa kaikki muistiinpanot ja Google on sallittuja. Ulkoaluku hommat on nykyään suht turhaa, koska kaikki tieto on saatavilla 24/7. Mä tykkään painaa duunia projektia varten vaikka viikon putkeen nukkumatta, mutta multa ei vaan millään luonnistu systemaattinen lukeminen niin, että valmistuisin aina tunneille. Tarviin pienen deadlinen paineen, jotta voin tehokkaasti touhuilla projektia. Omia vahvuuksia ja oman roolin ryhmässä oon koulussa löytänyt projektien parissa, joissa ryhmä toimii tai ei toimi ollenkaan. Tähän mennessä oon ollut hyvä DJ, PowerPoint Wizard sekä ryhmähengen nostattaja. Vitsi vitsi, kyllä mä sielä muutakin teen. Ei hätää äiti & isi.

Tähän mennessä omilla niin sanotuilla opiskelu metodeilla oon päässyt kuitenkin eteenpäin eli näillä mennään,
Tuuli

Ps. Pullossa on mehua, sitä en juksannut
Pps. Ensimmäisen kuvan käsi, mitä siinä oikeen tapahtuu? Näyttää ku ois katki kokonaan hahhah

11 Jan 2017

KOHTI TUNTEMATONTA 2017

Vuosi 2017 vaihtui hyvällä ystävä porukalla muun muuassa pienten puheiden merkeissä. Vaikka puheita pidettiinkin jokainen vuorollaan pienessä hiprakassa, niin se oli mun mielestä yks vuoden vaihteen kohokohtia kaiken muun sekoilun ja hauskanpidon lomassa. Jäädyin oman puheeni aikana totaalisesti vaikka kuvittelinkin sen pään sisällä maailman parhaaksi ja täydellisemmäksi puheeksi. Kai siinä joku pointti edes tuli perille. En kyllä tosin ihan kaikkea sanomaani edes muista, mutta ei varmaan moni kanssakuulijakaan. Pääasia että oli hauskaa.

kallio5
Vuosi 2015 oli mulle muutosten vuosi. Oli parisuhdekriisiä, deittailua, opinnäytetyö, kolme eri työpaikkaa (vanha, harjoittelu ja uusi), valmistuminen, uuteen kaupunkiin muutto, reissua toisen perään ja kaikkea muuta siltä väliltä, mitä vain kuvitella saattaa. Melkoista tunteiden vuoristorataa sekä menoa ja meininkiä täynnä, niin hyvässä kuin pahassa. Ei ole toistaiseksi vuotta, jonka päättymistä olisin odottanut enemmän kuin tuota kyseistä ja toivoinkin sillon vuoden 2016 olevan mulle hieman seesteisempi ja rauhallisempi kaikin puolin. Vaikka en muistaakseni suurempia lupauksia tai suunnitelmia vuosi sitten tehnytkään, niin edellinen vuosi 2016 oli kaikin puolin just sellanen kun olisin vaan voinut toivoa.

puuvallila3
Vuodesta 2016 mulla on suurimmaksi osaksi pelkkiä hyviä muistoja, ihania reissuja parhaiden tyyppien kanssa, täydellinen Hesa kesä ja täydelliset ihmiset ympärillä. Vuoteen 2016 haluankin palata vielä pidemmän throwback -postauksen merkeissä.

puuvallila
Tän postauksen ideana oli pohtia aikaisemmin Tuulin tekemän MUUTOKSIEN VUOSI 2017 -postauksen tapaan vähän tulevaa vuotta ja muutamia lupauksia joita menin itselleni tekemään.

Minä Ida lupaan, että vuonna 2017 aion...

...Opetella soittamaan kitaraa
Eikä vain muutamaa kappaletta. Parin kappaleen soitto kitaralla itsessäänhän on hyvin yksinkertaista ja uskoisin, että muutaman viikon tiukalla harjoittelulla ensimmäiset kappaleet sointuu jo niin, että naapuri voi ne kappaleiksi tunnistaa (anteeksi jo nyt naapurit). Haluan siis tosissaan oppia soittamaan kitaraa, soitin pianoa yhdeksän vuotta ja kaipuu soittimien pariin on ollut polttava jo pitkän aikaa.

Löysin vanhasta mummolasta itselleni kitaran. Kitarasta on tosin yksi tappi irronnut ja näin ollen kielet ei ole ihan täydessä vireessä, mutta alkuinnostuksen lievittämiseksi sormien paikat, erilaiset soinnut ja rämpytystekniikan harjoittelun saa sillä ihan hyvin käyntiin. Mä rakastan alottaa kaikennäkösiä uusia projekteja ja harrastuksia. Työn alla on kitaran soittamisen lisäksi tällähetkellä, lumilautailu, skeittaus, kuntosali, valokuvaaminen, tämä blogi ja tuoreimpana kitaran soittaminen. Oon pienestä asti tykännyt puuhastella ja harrastaa kaiken näköistä ja sama perinne näköjään jatkuu edelleen.

...Pohtia yhä tarkemmin materian kulutukseen ja kierrättämiseen liittyviä asioita
Niinkuin Tuuli jo kertoi omissa lupauksissaan second handia ja muovipussien käytön lopettamista/vähentämistä, niin aion ottaa neuvosta vaarin ja miettiä nykyistäkin tarkemmin omia kulutustottumuksia ja heräteostoksia. Tein samaisen lupauksen jo muutama vuosi takaperin ja se on pitänyt tosi hyvin, mutta aina voi pistää vieläkin paremmaksi.

kauko11
Toivon vuodelta 2017 uusia haasteita ja yllättäviä käänteitä. Vuoden 2016 lepo saa väistyä ja nyt on taas virtaa myötä sekä vastatuulille.

Edit: Kämppis ilmoitti pois muutostaan keskiviikkoiltana 4.1, jolloin paniikki meinas jo hetkellisesti iskeä.. Mutta nopeammin kuin koskaan (heti torstaina), mulla on jo mahdollinen uusi kämppä tiedossa Maaliskuusta lähtien. Keskiviikkona selviää lisää, enkä malta odottaa!! En mä silti ihan tätä osannut odottaa yllättäviä käänteitä toivoessa.

Parasta alkanutta vuotta 2017!
Ida

9 Jan 2017

NEXT UP: MALAYSIA

Tasan viikko seuraavaan seikkailuun, wohoo! Köpiksen harmaana sunnuntaina rupesin omaksi kiusakseni kattelemaan vanhoja melkein neljän vuoden takaisia Bali kuvia. Bad move. Tuntuu, että joka toinen tuttu on Indonesiassa tai muualla Aasiassa enemmän tai vähemmän elämässä surffari - Eat, Pray, Love - yolotusta. Mäkin haluun kunnolla spurguilemaan shortseissa rannalle. Tällä hetkellä mua ei huvita ykskään nähtävyys, kirkko tai Eurooppa ylipäätään.

Marraskuun puolella tuli puheeksi, että tekis mieli lähteä johonkin paikkaan talvella (thank lord opiskelijan 1,5kk loma), jossa voi sukellella ja vaan olla. Kaikki vaihtoehdot oli auki, kateltiin lentoja Kuubaan, Filippiineille, Etelä-Afrikkaan eli oikeestaan ihan mihin tahansa. Malesiaan löydettiin tällä kertaa parhaimman hintaiset lennot, joten napattiin ne aikalailla heti, kiitokset Suomen veronpalautuksille. Aikaisemmin ei ole tullut kelattua Malesiaa sen kummemmin, mutta vähän Pinterestissä pyörittyä ei oo epäilystäkään, etteikö lomasta tulisi aivan sairaan hyvä. 15 päivää ultimaattista relausta lueskellen kirjoja ja hengaillen rannalla hyvän reissuseuran kanssa.
Kuvat: Krista Kuparinen

IMG_5697DSC_2692DSC_2236DSC_2478IMG_5694
Meidän tän hetkinen suunnitelma on mennä suoraan Langkawille, botskilla Penanging George Towniin ja sieltä alaspäin mitä luultavammin Pangkor saarelle. Meidän harmiksi Malesian toisella laidalla on monsuunien takia riskinä, että kaikki on suljettu, joten pysytellään siksi vain länsipuolella. Kuala Lumpurissa pyörähdetään varmaan reissun lopussa ihan päivän-kahden verran. Nyt kaivataankin apua, jos joku on Malesiassa päin pyörinyt! Mitä kannattaa tehdä, syödä, juoda ja nähdä?  Hinta-taso? Paljon maksaa bisse ja mistä saa parhaat safkat? Parhaimmat snorklaus spotit? 

Hyvää maanantaita,
Tuuli

6 Jan 2017

TÄHÄN TILANTEESEEN OLLAAN TULTU...

... kun sun pikkarit maksaa enemmän kuin kaikki muut vaatteet päällä yhteensä.

shoes3shoes4shoes5shoes2shoes1
Käväsin tossa Suomessa ollessani Lahden kirppareilla (Launeella Fida, Punainen Risti) ja juuri sanottua, että kirppareilta ei IKINÄ löydy kenkiä niin olin jo kaksi paria käsissäni menossa kassalle. Samalla keikalla löytyi myös törkeen mukava pitkähihainen ja Niken printti t-paita. Kaikki yhteensä maksoi noin kympin, KYMPIN?

Porukat naureskeli mun tosi kannustavia YANG YANG merkkisiä sisäpelikenkiä, mutta onko sillä nyt kauheesti merkitystä mihin ne on tarkoitettu jos on hyvät jalassa. Hauskinta niissä on lähinnä molemmin puolin tosi random tekstit “Make it happen” ja “Unleash the real power in you” ja kyljessä lukee Dancer II… What?

Mä vetäsen mun Dancer II kannustus kengät jalkaan ja lähen lukemaan kokeisiin.

Hyvää viikonloppua,
Tuuli